Raudanmaa
Wikipedia-artikkelin HTML-esikatselu
Raudanmaa on Kangasalan kaupunginosa numero 16 kaupungin keskustan koillispuolella. Kaupunginosa sijaitsee Längelmäveden ja Vesijärven välisellä maaseutualueella kantatie 58:n eli Ponsantien ympäristössä.[1][2]
Raudanmaa-nimeä on käytetty nykyistä kaupunginosajakoa vanhemmasta ja laajemmasta Vesijärven ja Längelmäveden välisestä seudusta. Kangasalan maaseutualueiden arkeologisissa selvityksissä järvien välistä kannasta nimitetään Raudanmaaksi.[3]
Kangasalan tilastollisella Raudanmaan pienalueella oli vuoden 2023 lopussa 622 asukasta. Vuoden 2022 lopussa asukkaita oli 615.[4]
Maantiede ja kulttuurimaisema
Raudanmaan seutu sijaitsee Längelmäveden ja Vesijärven välisellä kannaksella. Historiallinen asutus on muodostunut useista kyläryhmistä, joiden ympärille on syntynyt viljelyalueita ja myöhempää haja-asutusta.[3]
Köyrän, Tohkalan ja Kautialan pellot muodostavat Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelman mukaan Raudanmaan laajimman suhteellisen yhtenäisen viljelymaiseman. Köyrän kylä ja kulttuurimaisema on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi.[5]
Alueella on säilynyt myös osia historiallisesta Kangasalan ja Oriveden välisestä tielinjasta. Vuoden 2021 arkeologisessa inventoinnissa todettiin useita käytöstä jääneitä historiallisen ajan tienpohjia, joista suurin osa sijaitsi Raudanmaan alueella Kangasala–Orivesi-tielinjan yhteydessä.[3]
Historia
Esihistoriallinen asutus
Raudanmaan seudulta tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja. Vuoden 2021 arkeologisessa inventoinnissa kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltuja kivikautisia asuinpaikkoja tunnettiin muun muassa Järvikulmasta, Vahderpäästä, Sammalistosta ja Suomatkasta.[3]
Raudanmaa-nimi keskiajalla
Raudanmaa-nimi tunnetaan kirjallisista lähteistä jo keskiajalta. 1470-luvun asiakirja-aineistossa Raudanmaa esiintyy metsä- ja nautinta-alueen nimenä. Vuoden 1473 aineistossa Tyrvännönmetsän rajapaikkoja sijoitetaan Raudanmaalle, ja Kangasalan käräjillä vuonna 1474 käsiteltiin Vääksyn ja Pyy-Heikin välistä Rautama skog -nimistä metsäaluetta.[6]
Keskiaikaisella Raudanmaalla ei tarkoitettu nykyisen kaupunginosa 16:n kaltaista hallinnollista aluetta, vaan laajempaa metsä- ja nautinta-aluetta.[6]
Vanhat kylät
Raudanmaan seudun historiallinen asutus muodostui useista erillisistä kylistä. Useita niistä mainitaan 1500-luvun maakirja-aineistossa, ja niiden sijaintia voidaan seurata myöhemmistä maakirja- ja isojakokartoista.[3]
Suomatkassa oli 1540-luvulla kaksi taloa. Toinen taloista jaettiin vuonna 1763. Historiallisen kylätontin on arvioitu sijainneen nykyisen Mäkelän tilakeskuksen alueella. Vuoden 1777 kartassa kylä sijaitsi kapealla kannaksella Längelmäveden Pahalahden ja Vesijärven Suomatkanlahden välillä.[3]
Keso, jonka vanha nimi on Kesomalahti, oli vuoden 1540 maakirjan mukaan neljän talon kylä. Talot näkyvät myös vuoden 1635 maakirjakartassa. Asutus hajautui myöhemmin talojen jakamisen ja siirtämisen seurauksena, ja vanha kylätontti sijoittui nykyisen Eerolan tilan ja Kesontien mutkan ympäristöön.[3]
Sammalistossa mainitaan asukas vuonna 1559. Sammaliston tila toimi vuosina 1729–1791 sotilasvirkatalona.[7]
Vahderpään kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan kaksi taloa, Mattila ja Heikkilä. Mattila jaettiin vuonna 1619, ja vuoden 1635 maakirjakartassa kylässä näkyy kolme taloa. Historiallinen kylätontti sijaitsee nykyisen Anttilan tilan ympäristössä.[3]
Pispala mainitaan Suomen asutuksen yleisluettelon vuosia 1540–1559 käsittävässä aineistossa. Anders Strengin vuoden 1635 maakirjakartassa Pispalassa oli kaksi taloa ympäröivine peltoineen. Historiallinen kylänpaikka on edelleen asuttu.[8]
Kautiala tunnettiin aikaisemmin myös nimellä Härtsiä. Vuoden 1540 maakirjassa kylässä oli yksi talo. Se jaettiin vuonna 1584 Yliseen ja Alaseen, ja isojakoon mennessä kylässä oli neljä taloa. Historiallinen kylätontti sijaitsee nykyisen Ylisen tilakeskuksen ympäristössä.[3]
Tohkalassa mainitaan vuoden 1540 maakirjassa Karppilan ja Markkulan talot. Karppila jaettiin vuonna 1584. Historiallinen kylätontti sijaitsee nykyisen Karppilan ympäristössä. Tohkalanraitti seuraa osittain vuoden 1787 isojakokartassa näkyvää tielinjausta.[5]
Köyrässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan viisi taloa. Isojaossa vuosina 1774–1775 kylän maat jaettiin talojen kesken, mutta asutus säilyi tiiviinä. Möhkölän, Nikkilän, Kylä-Mattilan ja Eerolan talot talousrakennuksineen muodostivat Vesijärven rantatörmälle tiiviin rivikylän, ja Vainio-Mattilan ympäristössä oli muuta asutusta. 1800-luvulla Palttala ja Vainio-Mattila siirtyivät kauemmas kyläryhmästä, ja 1900-luvun alun uusjaossa myös Möhkölä, Kylä-Mattila ja Eerola siirrettiin nykyisille paikoilleen. Vanhalle kylätontille jäi Nikkilän tila.[3]
Neulaniemessä mainitaan vuoden 1540 maakirjassa Heikki Neulaniemi. Talo jaettiin vuonna 1553 Heikkiläksi ja Tapanilaksi. Heikkilä jaettiin myöhemmin Ylä- ja Ala-Heikkiläksi ja Tapanilan jakamisesta syntyi Eerola.[5]
Ponsa esiintyy 1500-luvun asutusaineistossa. Suomen asutuksen yleisluettelossa kylään liittyvät Uotila, Tuimala ja Paavola. Anders Strengin vuoden 1635 maakirjakartassa Ponsassa oli kolme taloa Längelmäveden rannan tuntumassa.[9]
Mäyränpesä eli Mäyrä esiintyy vuoden 1540 maakirja-aineistossa. Aineistossa kylän asutus jakaantuu kahteen talolinjaan: myöhempiin Anttilaan ja Eskolaan liittyvään taloon sekä Mikkolaan. Mäyränpesä liitettiin verotus- ja hallintoaineistossa eri aikoina Köyrän ja Ponsan yhteyteen.[10]
Vanhojen kylien lisäksi alueelle muodostui myöhemmin torppia ja alustalaistiloja. Historiallisten kylien rakennetta muuttivat erityisesti 1700- ja 1800-lukujen isojako ja tilojen halkomiset sekä myöhemmät uusjaot, joiden yhteydessä rakennuksia siirrettiin aikaisemmista tiiviistä kyläryhmistä viljelysten yhteyteen.[3]
Kautialan koulu
Kautialan koulu oli pitkään Raudanmaan alueen koulu ja samalla kylätoiminnan kokoontumispaikka. Vuonna 1968 vanha puinen koulurakennus purettiin ja sen tilalle rakennettiin matala tiilinen koulurakennus. Samalla lakkautetun Keson koulun oppilaat siirrettiin Kautialaan. Keson kansakoulu oli aloittanut toimintansa vuonna 1910.[11]
Kautialan koulun lakkauttamista käsiteltiin useita kertoja 2010-luvulla. Marraskuussa 2015 Kangasalan kunnanvaltuusto hylkäsi Kautialan ja Raikun koulujen lakkauttamista koskeneet esitykset.[12]
Vuonna 2016 Raudanmaa sai Pirkanmaan Vuoden kyläteko -palkinnon kyläläisten Kautialan koulun säilyttämiseksi tekemästä työstä. Koulu toimi opetuksen lisäksi useiden kylien yhteisenä kokoontumis-, harrastus- ja tapahtumapaikkana.[13]
Koulussa tehtiin vuoden 2018 loppupuolella kosteus- ja sisäilmatutkimuksia. Keväällä 2019 koulussa oli 17 oppilasta, ja kaupungin arvion mukaan rakennuksen peruskorjaaminen olisi maksanut noin 1,5 miljoonaa euroa.[14]
Kangasalan kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2019 koulun lakkauttamisesta. Kautialan koulu suljettiin elokuun 2019 alusta ja oppilaat siirrettiin Huutijärven kouluun. Kyläläiset olivat esittäneet vaihtoehdoksi monipalvelukeskusta, jonka osana koulu olisi jatkanut toimintaansa.[15]
Kylätalo ja kylätoiminta
Raudanmaan kyläyhdistys ry, Raudanmaan maatiaisnaiset ry ja Raudanmaan nuorisoseura ry perustivat joulukuussa 2020 Raudanmaan kyläosuuskunnan. Osuuskunta osti entisen Kautialan koulun kiinteistön ja aloitti siellä monipalvelukeskustoiminnan hallintaoikeuden siirryttyä osuuskunnalle maaliskuussa 2021.[16]
Entinen koulu tunnetaan nykyisin Raudanmaan kylätalona. Rakennusta ja sen pihapiiriä käytetään muun muassa kokoontumis-, harrastus- ja tapahtumatoimintaan. Kylätalon yhteydessä toimivat Lastenmaatila Pikkupiha ja Kahvila Mäyrä.[17]
Kangasalan kaupunki myönsi vuoden 2025 Ympäristöteko-palkinnon Raudanmaan kyläosuuskunnalle ja kyläkoordinaattori Riina Mäkelälle. Palkinto julkistettiin maaliskuussa 2026. Perusteluissa nostettiin esiin ympäristökasvatus, kestävä kehitys, luonnon monimuotoisuus sekä entisen koulukiinteistön kehittäminen yhteisölliseksi ja ekologiseksi oppimisympäristöksi.[18]
Valokuitu ja kyläkehittäminen
Raudanmaan Kyläkuitu Osuuskunta toteutti vuosina 2016–2019 Leader-rahoitteisen Raudanmaan kyläkuitu 1 -hankkeen. Hanke liittyi laajakaistainfrastruktuurin ja sähköisten palvelujen kehittämiseen. Sen kokonaisrahoitus oli 257 000 euroa, josta julkista rahoitusta oli 179 900 euroa eli 70 prosenttia.[19]
Raudanmaa osallistui vuosina 2018–2020 valtakunnalliseen Suomen älykkäin kylä -kehittämiskilpailuun ja valittiin viiden finalistin joukkoon.[20]
Raudanmaa oli myös yksi Euroopan komission tukeman Smart Rural 21 -hankkeen viidestä ennakolta valitusta pilottikylästä. Näiden viiden kylän kanssa strategiatyö käynnistyi tammikuussa 2020.[21]
Lähteet
- Kangasalan kaupunki: Ajankohtaista Kangasalan kaavoista ja tonteista – Tonttipäivät 2022.
- Kangasalan kaupunki: Huutijärvi, Jokioistentie, kaava 723 – osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 10.3.2026.
- Kärkkäinen, Sinikka & Luoto, Kalle: Kangasala – Maaseutualueiden osayleiskaavan arkeologinen inventointi 2021. Heilu Oy / Kangasalan kaupunki.
- Kangasalan kaupunki: Tilastokirja 2022 ja 2023, s. 9.
- Lahtinen, Markku; Eitsi, Eeva; Tiusanen, Pauliina: Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelma. Kangasalan kunta, 2004.
- Lehtonen, Antti: Vanhaa Orivettä koskevia tuomiokirjapoimintoja keskiajalta 1870-luvulle, 2008, s. 2–3.
- Museovirasto: Sammalisto (Sammalisto), Kulttuuriympäristön palveluikkuna.
- Museovirasto: Pispala (Pispala), Kulttuuriympäristön palveluikkuna.
- Suomen asutuksen yleisluettelo – Kangasala, Digihakemisto / Kansallisarkiston aineisto.
- Kansallisarkisto: Kangasalan asutusta koskeva lähdekooste, s. 828.
- Lahtinen, Markku: Katsaus Kangasalan koulurakentamiseen. Kangasalan kunta, 2018.
- Yle: Kangasalan valtuusto kaatoi kyläkoulujen lakkautusesitykset, 17.11.2015.
- Yle: Taistelu kannatti: koulu pelastui ja kyläläiset palkittiin, 2.7.2016.
- Yle: Kangasala lakkauttamassa Pohjan ja Kautialan koulut, 18.3.2019.
- Yle: Kangasalan Kautialan koulu loppuu tähän kevääseen, 14.5.2019.
- Raudanmaan kyläosuuskunta: Raudanmaan kylätalo ja kyläosuuskunta.
- Kangasalan kaupunki: Raudanmaa / Lastenmaatila Pikkupiha.
- Kangasalan kaupunki: Kangasalan vuoden 2025 Ympäristöteko-palkinto Raudanmaan kyläosuuskunnalle, 24.3.2026.
- Maaseutuverkosto: Raudanmaan kyläkuitu 1.
- Suomen Kylät ry: Suomen älykkäin kylä on Kainuussa sijaitseva Vuolijoki, 28.10.2020.
- Smart Rural 21: Participant villages.
Tämä tiedosto on esikatseluversio Wikipedia-artikkeliluonnoksesta. Se ei ole Wikimedia Foundationin tai Wikipedian virallinen sivu.
Views: 11